Opiskelupaikat – Mitä mä teen seuraavaksi eli mihin lukion tai amiksen jälkeen voi suunnata?

Opiskelupaikat alkavat mietittää viimeistään silloin, kun lukion tai ammattiopiston loppu häämöttää. Tiedät varmasti, että voit hakea ammattikorkeakouluun tai yliopistoon opiskelemaan. Opiskelupaikat eivät kuitenkaan lopu niihin. Kannattaa tutustua myös itselle entuudestaan tuntemattomampiin vaihtoehtoihin.
Tiedätkö mikä on kansanopisto ja mitä siellä voi opiskella? Entä tiedätkö, sopiiko avoin yliopisto sinulle? Harkitsetko valmennuskurssille osallistumista?

Olet sitten käynyt lukion tai ammattiopiston, on sinulla useampi opiskelupaikkavaihtoehto jatkoa ajatellen. Lukio-opinnoista siirrytään perinteisesti luonnollisena jatkumona korkeakouluun, mutta korkeakouluun voi hakea myös ammatillinen tutkinto takataskussa. Mihin sitten hakisit? Listasimme opiskelupaikat, jotka soveltuvat toisen asteen opintojen jälkeen suoritettaviksi.

Yliopisto – teoriaa ja itsenäistä työskentelyä

Yliopistossa opiskelu on teoreettista ja itsenäistä, ja sinun on kyettävä aikatauluttamaan opintosi. Aikataulut vaihtelevat kursseittain ja eri kurssien luentojen aikataulut eivät aina natsaa yhteen. Sinun täytyy myös ottaa vastuu tehtävien palauttamisesta ajoissa, sillä kukaan ei ole muistuttamassa sinua jokaisesta deadlinesta. Opiskelutahti ja -menetelmät eroavat toisen asteen opiskelusta. Kurssit sisältävät luentoja, seminaareja, projekteja, tenttejä ja esseiden kirjoittamista.

Yliopistoon voit hakea lukiosta tai ammattiopistosta. Ammattiopistopohjalta hakiessa haetaan pääsykokeen kautta, lukiopohjalta hakumenettely vaihtelee eri aineiden välillä.
Jos haet yliopistoon ammattiopistopohjalta, ennen kokeita kannattaa perehtyä varsinkin alan teoriaan, sillä ammattiopisto ei valmista teoreettisiin korkeakouluopintoihin.

Yliopistoon haetaan yhteishaussa Opintopolun kautta. Suurimpaan osaan koulutuksia haetaan kevään yhteishaussa.

Ammattikorkeakoulu – käytännönläheistä opiskelua

AMK-opinnot ovat käytännönläheisiä, ja teoria jää vähemmälle kuin yliopistossa. Opinnot valmistavat sinua työelämää varten, ja opittuja asioista sovelletaan käytäntöön erilaisissa opintotehtävissä, projekteissa ja työpaikoilla tehtävissä harjoitteluissa. Oppiminen ei tapahdu vain luokkahuoneen seinien sisällä, vaan myös muissa ympäristöissä.

Myös ammattikorkeakoulun tutkintolinjoille haetaan yhteishaussa. AMK-tutkintoja löytyy runsaasti myös syksyn yhteishausta, jolloin opintojen aloitus sijoittuu vuoden alkuun. Opiskelijavalinta tehdään useimmiten aiemman koulumenestyksen, ennakkotehtävän ja/tai valintakokeen perusteella.

Kansanopisto ja urheiluopisto – valmistavaa koulutusta ja inspiraatiota

Suomessa on noin 80 kansanopistoa ja 11 urheiluopistoa, joissa opiskellaan pääsääntöisesti vuoden mittaisilla opintolinjoilla. Kansanopisto on monelle tuntematon vaihtoehto, vaikka todellisuudessa siellä opiskelu sopii monelle ja toimii hyvänä valmistavana vuotena mahdollisia jatko-opintoja varten.

Kansanopistossa voit opiskella yliopisto-opintoihin valmistavilla linjoilla, avoimen yliopiston linjoilla tai käytännöllisillä teemalinjoilla (esimerkiksi journalismin, näyttelijätyön tai vaikkapa sarjakuvalinjalla). Urheiluopistossa opinnot painottuvat nimensä mukaisesti liikuntaan, hyvinvointia edistävään sekä valmennustoimintaan tähtäävään koulutukseen.

Opintovuosi opistossa voi antaa alkusysäyksen jatko-opinnoille, vahvistaa jo olemassa olevia haaveita tai herättää kipinän täysin uudelle alalle. Se voi valmistaa pääsykokeisiin, tutustuttaa alan käytäntöihin ja auttaa luomaan myöhemmin työelämässä hyödyttäviä kontakteja.

Opiskelu tapahtuu tiiviissä ryhmissä, joissa ryhmähenki nivoutuu huippuunsa. Usein opiskelijat myös asuvat opistolla, mikä tiivistää yhteisöä entisestään.

Opistoissa opiskelu on maksullista, mutta opinnoille saa Kelan opintotukea. Asuminen ja opistolla ruokailu on edullista. Opistossa opiskelu ei myöskään vie paikkaasi ensikertalaiskiintiössä, jos päätät myöhemmin hakea korkeakouluopintoihin.

Lukiosta ammattiopistoon?

Lukio-opintojen jälkeen voit myös hakea suorittamaan ammatillisen perustutkinnon. Tällöin tutkinnon suorittaminen kestää kaksi vuotta. Vaihtoehto sopii erityisen hyvin silloin, jos haluat kouluttautua tiettyyn ammattiin ja päästä nopeasti työelämään.

Hakeminen tapahtuu ensisijaisesti yhteishaun kautta. Jos et saa yhteishaussa opiskelupaikkaa, voit hakea oppilaitokseen myös jatkuvassa haussa. Jatkuvassa haussa haetaan useimmiten oppilaitoksen sivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Tarkat hakukäytännöt kannattaa varmistaa suoraan oppilaitokselta.

Avoin yliopisto tai ammattikorkeakoulu – starttaa opinnot ryminällä

Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun väylä on mainio tapa startata opinnot erityisesti silloin, kun et onnistunut saamaan hakemaasi opiskelupaikkaa. Opetukseen voi osallistua kuka tahansa pohjakoulutuksesta tai iästä riippumatta.

Avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeassa voit opiskella kokonaisen opintokokonaisuuden valitsemastasi oppiaineesta tai lyhyempiä, yksittäisiä opintojaksoja. Suurin osa opinnoista on perusopintotasoista, mutta monissa oppiaineissa myös aineopintoihin jatkaminen on mahdollista.

Mikäli jatkat myöhemmin opintoja yliopistossa tai ammattikorkeassa, luetaan jo suorittamasi opinnot osaksi tutkintoasi. Joissain aineissa voit avoimen väylän kautta lunastaa opiskelupaikan ilman perinteisiä pääsykokeita.

Huomaathan, että sivutoimisiin opintoihin ei voi saada opintotukea.

Valmennuskurssi – valmistaudu tulevaan

Valmennuskurssit nimensä mukaisesti valmentavat sinua valitsemiisi opintoihin. Osa kursseista valmentaa nimenomaan pääsykokeeseen, kun osassa perehdytään syvällisemmin myös opintojen aikana käsiteltäviin aiheisiin. Valmennuskursseja löytyy myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville.

Valmennuskurssit ovat maksullisia, ja niiden kesto voi vaihdella muutamasta kymmenestä oppitunnista satoihin oppitunteihin. Monilla valmennuskursseilla on hintatakuita, joissa saat rahat takaisin, ellet pääse sisään hakemaasi oppilaitokseen. Toiset taas tarjoavat uuden valmennuskurssin ilmaiseksi, mikäli opiskelupaikkaa ei haussa irtoa. Esimerkiksi lääketieteelliseen hakiessa valmennuskurssivalikoimaa on runsaasti.

Opiskelu ulkomailla – hyppy tuntemattomaan!

Korkeakouluopinnot tai osan niistä voi myös suorittaa ulkomailla. Opintoihin haetaan yleensä todistuksella. Tyypillistä on, että opiskellakseen ulkomailla on todistettava kielitaitonsa suorittamalla kielitesti. Pääsykokeita harvoin tarvitaan, mutta käytäntö vaihtelee koulujen välillä. Kiinnostavaan oppilaitokseen kannattaa ottaa yhteyttä hyvissä ajoin, ja apua hakuprosessiin voi kysyä vaikkapa omalta opinto-ohjaajalta.

Ulkomailla opiskelu ei vaadi valtavia säästöjä, vaikka kalliitakin kouluja tietysti löytyy. Kaikissa maissa ei ole lukukausimaksuja, ja elinkustannukset ovat usein Suomeen verrattuna varsin maltillisia. Lisäksi myös ulkomailla opiskellessa voit saada Kelan opintotukea.

Jos koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla kuulostaa liian haastavalta, voi ulkomailla opiskelua kokeilla myös lyhyemmässä pätkässä vaihto-opiskeluna. Korkeakouluvaihdot kestävät yleensä joko yhden lukukauden tai kokonaisen lukuvuoden.

Kaipaatko lisää tietoa koulutusvaihtoehdoista? Studia-messut ovat mainio paikka katsastaa eri opiskelupaikat ja koulutusvaihtoehdot. Pääset esittämään lisäkysymykset suoraan oppilaitosten edustajille ja opiskelijoille. Nähdäänhän siis siellä?
Terveisin